Saksalaiset ääkköset!

KIÄRIÄESEN SUKUNIMESTÄ

Kirjoittaja Ritva Lappalainen ( os. Kääriäinen) 

Tuossa moninaisia vuosia sitten matkustin Saksaan, aikana jolloin laivamatka Helsingistä

Travemundeen kesti kolme päivää ja kaksi yötä. Siinäpä matkalla koin ensimmäisen meri-
myrskynkin ja arvata saattaa paljonko pelotti sisämaan kasvattia, joka oli tottunut vain
laineen liplatukseen Pikku-Kirmassa mato-ongella ollessa.
No siihen aikaan ei ollut kännyköitä soitella kotiin, yksi puhelu jouluna ja toinen
juhanuksena, mutta onneksi Kusti polki ja posti kulki. Kirjeenvaihto kotiin oli ainoa
yhteyskeino pitää yhteyttä ja meripelkokin jo ehti hälvetä, ennenkuin ensimmäinen kirje
kotiin läksi.

Sitten eräänä päivänä mietin pankkitin avaamista vähille varoilleni, jotta jonkin päivänä
voisin sitten palata kotiin omin avuin, eikä konsulin kyydillä. Astelin topakasti pankkiin ja
ilmoitin haluni avata tili. No virkailijahan oli heti ystävällinen ja alkoi kysellä henkilö-
papereita ja minä vetäisin ylpeänä sinikantisen Suomen passini esiin. Passissa oli siihen
aikaan vielä ammattikin ransakankielellä merkittynä. Hämmästys kuvastui pankkivirkailijan
silmistä ja hän näytti passiani molemmille virkasisarilleenkin ja lopulta taustalta tulleelle
miehelle. Kaikki tutkivat minua ja olivat huolestuneen näköisiä. Mies poistui ja palasi pian
takaisin ja pyysi minut peräkammariin. Siellä suurikokoinen vanhemmanpuoleinen mies
istui suuren pöydän takana ja hymyili ystävällisesti. Hän kertoi, että tilin avaaminen kestäisi
tovin ja pyysi istuutumaan. Kyseli kuulumisia ja tiedusteli miten päädyin Saksaan.

Siinäpä sitten istua nökötin ja ihmettelin mitä oikein tapahtuu. Soitettiin pääkonttoriin ja
odotettiin.

Ompa tytöllä outo sukunimi – 3 ä-kirjainta peräti!

Miten se Saksassa kirjoitetaan ja lausutaan?

Lopputulos : tilini oli nimellä Kaeriaeinen. Vähän oli olo kuin olisi pahoiteltu,
että olin syntyessäni tuommoisen sukunimen saanut. No, ei se Savon tyttöä hetkauttanut,
sillä olihan sitä täällä jo tottunut olemaan Kiäriäenen – eipä tuo kauaksi viskannut.

1 ajatus aiheesta “Saksalaiset ääkköset!”

  1. Jouko Kääriäinen

    Niinpä. Itse jouduin VITSIKSI ensimmäisellä Ranskan reissullani. Passin pituussuunnassa oleva rivi oli täysi kirjaimia ja hotellin respassa yritettiin nimeä tavata sitä;(se foneettinen tekstimuoto)
    KAEAERIAEINEN
    Viimein rouva respassa työlästyi – kysyi miksi minua kutsuttiin – lempinimeäni siis?
    – Joke vastasin. Siitä lähtien olin mons.Joke. Että terveiset vaan systerille.
    Joke kun on englannista savoksi käännettynä pelkkä – VITSI!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *