Kääriälä lienee yksi tavanomaisimmista esimerkeistä siitä miten paikka ja sukunimi yhdistyvät. Yleistähän on että etunimi ja talon nimi yhdistyvät. Sukunimi voi toki paljastaa muutakin paikkatietoa. Varsinkin miespolvi sitten voitiin vetää sukunimen ja kyläkunnan välille melkeimpä yhtäläisyysmerkki. No nyt tuo on jo aika tavalla pirstaloitunut rakenne yhteiskunnassamme. Silti voin kertoa tietokoneaikakaudelta esimerkin nimenomaan suvun paljastavuudesta. Ehkäpä …
Yksi varhaisimpia ruokamuistoja on painunut ilmeisen monien kirmanrantalaisten mieliin 1950-luvun loppupuolelta. Salmenniemessä pidettiin kanoja niin kuin maalla ruukattiin, vaan niitä ei syöty. Olin kuullut kerrottavan, että Jussilassa tavattiin tehdä kukosta herkkua. Lienen ollut ehkä 5 vuotias, sillä menin kouluunkin 6-vuotiaana ison kokoni takia. Oisko ollut niin että juuri Joonas antoi tuon kukkoidean. Koska Jussilan kukko …
Hauenkutu, palvisauna, kutuahvenet, särenkutu ja lopulta tuomilahnat olivat poikavuosien tärkeitä kevään luontotapahtumia. Ne ovat tietysti kaikkien muidenkin ikäisteni kevätmuistoja. Vaikuttavin on muistaakseni Reino Erikssonin kirjallisestikin kuvailema keväinen herkistävä askar: Kun kaukana niityn päässä keväisen tihkusateen keskellä vihertävän pellon ojan pientareella isäntä lyö aitatlppaa maahan rautakangella – siinä se on. Tuoksuva heinä, tihkuva tuuleton ilma, rautakangen …
Suvun merkitys hahmottuu aika paljon perinteissä, ajansaatossa jäsenten hankkimista kannuksista ja maineesta, – mutta myös ulkoisista, ulkopuolisten ihmisten määrittelemistä havainnoista. DNA:n, perintötautien, ulkoisten seikkojen ja luonteenpiirteiden kanssa meitä seuraa suvussa myös ruoka ja ruokailutavat, myös ajat! Kun perimme terävän nenän tai kikkaran tukan, niin perimme myös erilaisia ominaisuuksia jotka vaikuttavat haluamattamme elämänmenoon. Lukuisat sairaudet seuraavat meitä …
