Joke

KIÄRIÄESEN SUKUNIMESTÄ Kirjoittaja Ritva Lappalainen ( os. Kääriäinen)  Tuossa moninaisia vuosia sitten matkustin Saksaan, aikana jolloin laivamatka Helsingistä Travemundeen kesti kolme päivää ja kaksi yötä. Siinäpä matkalla koin ensimmäisen meri- myrskynkin ja arvata saattaa paljonko pelotti sisämaan kasvattia, joka oli tottunut vain laineen liplatukseen Pikku-Kirmassa mato-ongella ollessa. No siihen aikaan ei ollut kännyköitä soitella kotiin, …

Saksalaiset ääkköset! Lue lisää »

(Liittyy juttuun Pelastava sukunimi) En voi olla kertomatta pikkujuttua tuolta samaiselta reissulta Sääsken Kaijan luona. Olin just lähdössä sieltä Los Angelesista SanFransiscoon aamupäivällä. Lentokentällä PanAmin VIP-huoneessa oli tyhjää. Katselin lehtiä  kun huomasin että pitkässä pöydässä sai sekoitella itse ilmaisia drinkkejä. Kokeilin muistuisko Bloody Mary mieleen ja aloin askarrella. Kuulin pian selän takaa kipittäviä askelia: – …

Tara Cynara Newley Lue lisää »

Neljännes vuosisata sitten keirtelin Amriikan mannerta tietokoneohjelmien perässä virman piikkiin. Matkaan sijoitin vierailun serkkutytön Sääsken Kaijan ( Lampelan Hannan tytär) luona Los Angelesissa, Pasadenassa, siellä Aprilin kotona. Kaija tiesi että on asioita joita junttipojan pitää hallita mm. kaupoissa. Hän neuvoi että pidä aina tavaraan pistetty PAID-merkki näkyvillä kun liikut. Hän varoitteli tavarataloissa olevia turvamiehiä, jotka …

Pelastava sukunimi Lue lisää »

Kääriälä lienee yksi tavanomaisimmista esimerkeistä siitä miten paikka ja sukunimi yhdistyvät. Yleistähän on että etunimi ja talon nimi yhdistyvät. Sukunimi voi toki paljastaa muutakin paikkatietoa. Varsinkin miespolvi sitten  voitiin vetää sukunimen ja kyläkunnan välille melkeimpä yhtäläisyysmerkki. No nyt tuo on jo aika tavalla pirstaloitunut rakenne yhteiskunnassamme. Silti voin kertoa tietokoneaikakaudelta esimerkin nimenomaan suvun paljastavuudesta. Ehkäpä …

Sukunimi paljastaa Lue lisää »

Yksi varhaisimpia ruokamuistoja on painunut ilmeisen monien kirmanrantalaisten mieliin 1950-luvun loppupuolelta. Salmenniemessä pidettiin kanoja niin kuin maalla ruukattiin, vaan niitä ei syöty. Olin kuullut kerrottavan, että Jussilassa tavattiin tehdä kukosta herkkua. Lienen ollut ehkä 5 vuotias, sillä menin kouluunkin 6-vuotiaana ison kokoni takia. Oisko ollut niin että juuri Joonas antoi tuon kukkoidean. Koska Jussilan kukko …

Jussilan kukko Lue lisää »

Hauenkutu, palvisauna, kutuahvenet, särenkutu ja lopulta tuomilahnat olivat poikavuosien tärkeitä kevään luontotapahtumia. Ne ovat tietysti kaikkien muidenkin ikäisteni kevätmuistoja. Vaikuttavin on muistaakseni Reino Erikssonin kirjallisestikin kuvailema keväinen herkistävä askar: Kun kaukana niityn päässä keväisen tihkusateen keskellä vihertävän pellon ojan pientareella isäntä lyö aitatlppaa maahan rautakangella – siinä se on. Tuoksuva heinä, tihkuva tuuleton ilma, rautakangen …

Uikun munat Lue lisää »